Kohta mennään, 2025! Ootko valmiina?
Tää ei oo se vaikuttajamarkkinoinnin trendiraportti, jossa kerrotaan, että lyhytvideot ja aitous on ykkösteemat vaikuttajamarkkinoinnissa (sellainen on jo tehty – joskus pitää osata nauraa itselleenkin!). Faktahan se tietysti on, että lyhytvideo on tällä hetkellä tehokkain tapa tuottaa markkinointisisältöä, puhumattakaan aitouden tärkeydestä vaikuttajamarkkinoinnin toimenpiteissä.
Mennään suoraan syvään päähän, käymme tässä raportissa vaikuttajamarkkinoinnin trendejä läpi Noordin vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijatiimin, globaalien julkaisujen sekä vaikuttajamarkkinoinnin parissa työskentelevien henkilöiden voimin.
Lähdetäänpäs katsomaan vaikuttajamarkkinoinnin trendejä!
Trendi 1: Mikro- ja nanovaikuttajien nousu
Mikro- ja nanovaikuttajat trendiraportissa ei ole sekään varsinaisesti mikään uusi asia. Kuitenkin tuntuu, että vaikuttajamarkkinointi on saavuttanut Suomessakin teini-iän, joka allekirjoittaneen lyhyellä biologian oppimäärällä se tarkoittaa kiukuttelua ja vastaan vääntämistä. Sosiaalisen median kuluttajat ovat sanalla sanoen kyllästyneitä perinteisiin vaikuttajamarkkinoinnin toteutuksiin, jotka eivät tarjoa uutta tietoa ja pilkettä silmäkulmaan.
Onneksi apu on kuitenkin lähellä, sillä pienemmät mikro- ja nanovaikuttajat tarjoavat tähän avun kuin särkylääke alkavaan kurkkukipuun. Pienemmillä vaikuttajilla on usein sitoutuneempi seuraajakunta – joissain tapauksissa voidaan puhua jopa pienestä yhteisöstä, joka luottaa ja omistautuu vaikuttajan ajatuksille ja sisällölle. Mikro- ja nanovaikuttajista voitaneen puhua myös niche-vaikuttajina, eli henkilönä, joka tavoittaa yhteisönsä jonkin tiiviin asian, esimerkiksi leipomisen, ympäriltä. Onkin tietysti päivänselvää, että leipomiseen erikoistunut niche-vaikuttaja sitouttaa ruokabrändin yhteistyössä paremmin kuin televisiosta tuttu koko kansan mediakasvo.
TikTokin algoritmi on samalla myös vauhdittanut pienempien vaikuttajien nousua näyttökertapohjaisella ajattelullaan, jolloin yksittäisen henkilön seuraajamäärällä ei ole enää niin suurta merkitystä. Myös Meta on ilmoittanut siirtyvänsä näyttökertoihin ensisijaisena mittarina, joka tulee vielä omalta osaltaan vauhdittamaan tätä muutosta.
”Ihmiset ovat kyllästyneitä vaikuttajien massatuotantoon, ja etsivät pienempiä vaikuttajia. Lisäksi mikrovaikuttajien avulla tavoitetaan todistetusti sitoutuneempaa yleisöä.”
– Daniela Alén, Senior Account Manager, Meltwater
Trendi 2: Entistä parempi mitattavuus
Teini-ikä tuo ehdottomasti myös hyviä juttuja tullessaan, ja vaikuttajamarkkinoinnille se on entistä parempi mitattavuus! Parempi mitattavuus tulisi olla havaittavissa sekä jo kampanjan suunnitteluvaiheessa että ymmärrettävästi tilastointivaiheessa.
Suunnitteluvaiheessa ja vaikuttajaa valitessa markkinoijalle on saatavilla huomattava määrä työkaluja, joiden perusteella arvioida vaikuttajan sopivuutta osaksi yhteistyötä. Pelkän seuraajamäärän lisäksi vaikuttajan sopivuutta tulisikin arvioida viimeisten kaupallisten yhteistöiden tavoittavuuden, sitoutuvuuden ja ylipäätään vaikuttajan some-tilien todellisen kattavuuden avulla. Me Noordilla hyödynnämme vaikuttajamarkkinoinnissa Klear-työkalua.
Vaikuttajamarkkinointia mitattaessa näyttökertojen sekä tykkäysten ja kommenttien lisäksi tulisi pohtia, mitkä mittarit ovat tärkeitä juuri teidän brändillenne sekä tälle kyseiselle kampanjalle. Nappaa tästä artikkelista mukaan ainakin nämä mittarit:
- Kokonaisvaltaisen vaikutuksen arviointi, eli kuinka paljon vaikuttajan tuottama sisältö on kasvattanut hakuliikennettä tai parantanut bränditietoisuutta? Tätä voidaan jäljittää esimerkiksi hakutulosten tai verkkosivuille tai -kauppaan saapuneita kävijöitä mittaamalla.
- Bränditietoisuuden kasvu, eli miten brändin maine ja vaikuttavuus on kasvanut vaikuttajayhteistyön aikana. Tätä voidaan jäljittää esimerkiksi brändimaininnoilla eri sosiaalisen median kanavissa.
- Suoran myynnin mittaaminen – tätähän on sinällään tehty vaikuttajamarkkinoinnissa jo ”maailman sivu”, mutta viimein tuntuu, että myynnin ja kustannustehokkuuden mittaaminen on saapunut jäädäkseen myös vaikuttajamarkkinoinnin mittariksi.
Kirjoitin hetki sitten artikkelin vaikuttajamarkkinoinnin mittaamisesta, eli jos aihe kiinnostaa niin nappaa myös tuo artikkeli lukulistalle!
Trendi 3: Monikanavainen lähestymistapa
Vaikuttajamarkkinointi on viime vuosina laajentunut Instagramista ja YouTubesta TikTokiin, Twitchiin ja myös perinteisiin medioihin asti. Monipuolinen ja -kanavainen lähestymistapa varmistaa myös vaikuttajamarkkinoinnissa monipuolisemman yleisön tavoittamisen ja useampia kosketuspisteitä halutun kohdeyleisön kanssa.
Lisäksi vaikuttajamarkkinoinnin saturoituessa, on meillä kaikilla Instagramissa mainoshälyä varmasti ihan riittämiin. Tämä on ajanut brändit tutustumaan uusiin kanaviin kohdeyleisön saavuttamiseksi ja paremmaksi tavoittamiseksi. Esimerkin antaakseni, taannoisessa 13–19-vuotiaille suunnatussa yhteiskunnallisesti tärkeässä kampanjassa, YouTube Shorts -lyhytvideo saavutti yli 65 % paremman keskimääräisen katseluajan verrattuna samaan videoon Instagram Reelsinä.
Vaikuttajamarkkinointi sekä vaikuttajien tuottama sisältö on siirtynyt myös perinteisempiin medioihin, kuten radioon verrattavissa oleviin podcasteihin sekä aikakauslehtiin. Meilläkin Noordilla esimerkiksi vaikuttajan kanssa tehtyä natiiviartikkelia hyödynnetään monessa kampanjassa. Tällainen toimintatapa tuottaa vaikuttajasisältöön myös iltapäivälehdistä tuttua klikkiotsikko-tyyliä, jossa mahdollisimman iskevällä sisällöllä pyritään koukuttamaan katsoja siirtymään uutislööppiin – tai no, tässä tapauksessa vaikuttajasisältöön.
”Vaikuttajien sisällössä ovat selkeästi lisääntyneet ”klikkiotsikot” videoiden muodossa. Mainostetaan esimerkiksi tv-ohjelmia, artikkeleita, podcasteja sekä pidempiä YouTube-videoita klikkiotsikko-tyyppisillä pätkillä TikTokissa ja Instagram Reelseissä.”
– Aurora Korjus, Digital Marketing Specialist, KSS Energia
Trendi 4: UGC jatkaa vakaata kasvuaan
UGC-sisällöntuotannosta (User Generated Content eli vapaasti suomennettuna käyttäjien luoma sisältö) on puhuttu jo pari vuotta, ja sitä on myös jo ehditty hyödyntää todella paljon, erityisesti lyhytvideoiden muodossa.
Olemme huomanneet, että erityisesti yhdistämällä vaikuttaja- ja UGC-sisältöjä päästään kampanjassa parhaimpiin tuloksiin. Vaikuttajan tuottama sisältö (vaikuttajan omalle kanavalle) parhaillaan kasvattaa tunnettuutta, lisää tietoisuutta ja sitouttaa oikeaa kohdeyleisöä. UGC-sisältö (brändin kanavalle ja/tai maksetun mainonnan tueksi) taas aktivoi toimimaan ja toimii luonnollisena mainoksena, joka ei niinkään tunnu mainokselta. 79 % ihmisistä kertoo, että UGC-sisältö vaikuttaa merkittävästi heidän ostopäätöksiinsä (lähde: Stackla), ja 85 % kuluttajista pitää UGC-sisältöä vaikuttavampana verrattuna muihin mainosmuotoihin (lähde: Adweek).
UGC-sisällöntuotanto, ja kuten aiemmin jo mainitsin, mikro- ja nanovaikuttajien hyödyntäminen tekee vaikuttajamarkkinoinnista myös kaikille yrityksille saavutettavampaa. Vaikuttajien hyödyntäminen ei ole enää pelkästään isojen globaalien konsernien oikeus, vaan myös pk-yritykset hyötyvät vaikuttajien hyödyntämisestä ja UGC-sisällöntuotannosta merkittävästi.
Trendi 5: Tekoäly, AI – rakkaalla lapsella on monta nimeä
Ehkä odotitkin jo tätä (tai mietit et eiks nää oo tajunnut lisätä tekoälyä tähän listaan). Rumpujen pärinää, myös vaikuttajamarkkinoinnissa suurena trendinä on tekoäly, virtuaalivaikuttajat ja tekoälyn hyödyntäminen markkinointipäätöksissä.
Globaalisti virtuaalivaikuttajien määrä on kasvanut huomattavalla tasolla, vaikka Suomessa tämä trendi vielä hieman odottaa tulemistaan. Jos globaalisti suositut virtuaalivaikuttajat kiinnostavat, kannattaa tutustua Storyclash.com-sivuston tekemään listauksen top 10 virtuaalivaikuttajista.
Tekoälyllä on suuri rooli myös vaikuttajamarkkinoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Voit hyödyntää tekoälyä terävöittämään kampanjakonseptiasi, hiomaan briiffiäsi tai auttaa kartoittamaan oikeaa vaikuttajaprofiilia. Tekoälystä (vaikuttaja)markkinoinnin hyödyntämisessä voisi kirjoittaa oman artikkelinsa, joten palataanpa siihen tuonnempana!
Trendi 6: Pitkäaikaisemmat yhteistyöt tuovat tuloksia
Pitkäaikaisista yhteistöistä, tuttavallisemmin brändikumppanuuksista, on puhuttu jo pitkän aikaa – mutta toisaalta ei syyttä. Pitkäaikaisempi yhteistyö, verrattuna yksittäiseen kampanjaan, lisää yhteistyön uskottavuutta ja syventää brändiviestiä seuraajan tavoittaman kohderyhmän keskuudessa. Pitkäaikaisempi yhteistyö mahdollistaa myös useampien mediakanavien käyttämisen sekä vaikuttajan sisältöjen käytön myös yrityksen maksetun mainonnan tukena, jota ehdottomasti suosittelemmekin hyödyntämään jatkossa entistäkin enemmän.
Kuitenkin, aina pitkä (esimerkiksi puolen vuoden) yhteistyökumppanuus yhden vaikuttajan kanssa ei ole paras valinta, jos esimerkiksi halutaan tavoittaa laajalti uutta yleisöä. Me olemme toteuttaneet ”pidempiä” yhteistöitä yksittäisissä kampanjoissa esimerkiksi kertaavilla IG Story -julkaisusarjoilla ja/tai erikseen toteutetuilla UGC-sisällöillä vaikuttajan kanssa. Näissä kampanjoissa kampanjan keskimääräinen sitoutumisaste on kasvanut keskimäärin noin 1–2 %.
Pitkäaikaisen yhteistyön eduksi on välttämätöntä laskea myös käytännöllisyys ja syvempi tutustuminen vaikuttajan kanssa, ja sitä kautta ansaittu luottamus. Erityisesti kuluttajabrändit haluavat usein tuottaa vaikuttajien kanssa ”trendaavaa sisältöä” – trendit vaan tuppaavat menemään ohi, jos sisältöjä korjataan neljän korjauskierroksen verran. Pitkäaikainen yhteistyö mahdollistaa syvemmän tutustumisen ja sitä kautta luottamukseen vaikuttajan validoimaan sisältöön.
Yhdessähän tehdään, niin miksei tekisi yhdessä vieläkin paremmin! Tuloksia ja leveempiä hymyjä!
– Samuli Makkonen, vaikuttaja (@realsaunamies) ja markkinoinnin asiantuntija
Trendi 7: Autenttisuus ja orgaanisuus rokkaa
Jos jostain vaikuttajamarkkinointia on vuosien varrella kritisoitu, on se autenttisuuden puuttuminen ja liian mainosmainen sisältö. Uskomme, että autenttisuus näkyy parhaiten silloin, kun vaikuttajan ja brändin arvot oikeasti kohtaavat. Selkeä trendi viime vuosina on ollut myös, että entistä orgaanisempaa ja jopa vähemmän huoliteltua sisältöä arvostetaan. Tarkoitamme tällä sitä, että brändien tulisi uskaltaa toteuttaa matalalaatuisesti tuotettua sisältöä esimerkiksi lyhytvideoiden muodossa, sen sijaan että kaikki sisällöt tuotetaan liian mainosmaisiksi, jolloin autenttisuus ja orgaanisuus loistavat poissaolollaan. Katso esimerkiksi tämä foodoran TikTok-video korvapuustipäivän kunniaksi.
Autenttisempaan sisältöön auttaa toki tämän trendiraportin ykköskohta, eli mikro- ja nanovaikuttajien hyödyntäminen. Tuntuu, että se aika, kun vaikuttajat olivat meidän normaalien kansalaisten yläpuolella, on ohi, ja vaikuttajilta toivotaan samaistuttavaa ja helposti lähestyttävää sisältöä.
”Luxury ja muiden yläpuolella kiinnostaa vähenevissä määrin. Autenttisuus toimii!”
– Daniela Alén, Senior Account Manager, Meltwater
Kiitos, että maltoit lukea tänne asti! Jos nyt on pää pyörällä, niin laita mulle viestiä LinkedInissä tai soittele numeroon 040 860 4330. Voit myös laittaa viestiä meidän sivujen yhteydenottolomakkeen kautta! Ois kiva lähteä sparrailemaan vaikuttajamarkkinointia teidän kanssa.
Iloa loppuvuoteen,
Mikko Noordilta D
Tässä artikkelissa hyödynnetyt lähteet:
- https://www.businesswire.com/news/home/20190220005302/en/Stackla-Survey-Reveals-Disconnect-Between-the-Content-Consumers-Want-What-Marketers-Deliver
- https://www.adweek.com/performance-marketing/why-consumers-share-user-generated-content-infographic/
- https://sandh.com.au/2024/10/09/the-future-of-influencer-marketing-trends-to-watch-in-2025/
- https://www.pechempire.co.za/the-future-of-influencer-marketing-trends-to-watch-in-2025/
- https://findyourinfluence.com/blog/the-evolution-of-influencer-marketing-trends-and-predictions-for-now-and-into-2025/
- https://medium.com/@tanvir124dvm/top-influencer-marketing-trends-to-watch-in-2025-8dd1c08f3e11
- https://www.storyclash.com/blog/en/virtual-influencers/
