Muistatko vielä ajan, kun Facebookissa kirjoitettiin kaverin seinälle omat ajatukset (ja viestit), koska Facebook Messengeriä ei vielä ollut. Ja joo kyllä, (muun muassa) tältä tuntuu olla yli kolmekymppinen. 🤠
Miten tämä sitten liittyy vuoden 2026 vaikuttajamarkkinoinnin trendeihin? No tietysti siten, että oon lukenut monista lähteistä, että olemme saapumassa (tai ehkä jo saapuneet) kolmannelle some-aikakaudelle. Pikakelataan nopeasti, ennen kuin mennään asiaan.
Some-aikakausi 1 – noin vuodet 2010–2018
Some-aikakauden alku! Facebook hallitsi, ja videosisältöä oli lähinnä YouTubessa, ja se oli poikkeuksetta hyvin laadukasta – lähinnä siksi, että helppokäyttöisiä, mobiilissa toimivia, videoeditointiasovelluksia (kuten CapCut) ei oltu vielä keksitty. Ekalla aikakaudella somessa todella verkostoiduttiin, mutta ei niinkään etsitty uutta sisältöä.
Some-aikakausi 2 – noin vuodet 2018–2024
TikTok tuli mukaan, ja mullisti somen helposti ja nopeasti kulutettavalla videosisällöllä, jota ei tarvinnut editoida kalleimmilla ja vaikeakäyttöisimmillä editointiohjelmistoilla. Tämä väistyvä/väistynyt aikakausi oli nopeatempoisen ja looppaavan sisällön kultaista aikaa – trendaavia soundeja tietenkään unohtamatta.
Some-aikakausi 3 – nykyhetki
Sisältöä on helppo ja mukava kuluttaa, mutta markkinoijana (oletan, että suurin osa lukijoista työskentelee markkinoinnissa) varmasti tunnistat tuskan sisältötulvasta – ajatuksen siitä, että miten juuri meidän sisältö saadaan kohderyhmän ulottuville, jotta siihen käytetty aika olisi ollut hyödyllistä. Tällä aikakaudella sisällöntuotannossa tulee olla luova, superhyvä ja erottuva videoeditoija tai vaikkapa todella tunteita herättävä persoona.
Tässä heti kärkeen mielestäni loistava vaikuttajasisältö kuluvalle some-aikakaudelle (vaikka itse sanonkin! 🤠), kun Siina Lahti järjesti ystävilleen Publivan julkaiseman Valehtelijoiden juhlat -kirjan tyylisen murhamysteeridinnerin vielä keskeneräisessä omakotitalossa.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Tulen palaamaan tässä trendiartikkelissa siihen, miten mainitsemaani kolmanteen some-aikakauteen tulisi ottaa kiinni myös vaikuttajamarkkinoinnissa. Mun nimi on Mikko ja oon yksi Noordin perustajista ja pääomistajista. Oon vaikuttaja- ja some-markkinoinnin asiantuntija yli kymmenen vuoden kokemuksella, unohtamatta taustaa digimarkkinointikentässä. Jos tää artikkeli herättää ajatuksia, mielipiteitä, huolia tai murheita niin laita mulle sähköpostia mikko@noord.fi tai vaikka Linkkari-viestiä!
Trendi 1: Yksittäisten kampanjoiden tarinan loppu
Tämän trendin alkusanoiksi haluan sanoa, etten tarkoita (dramaattisesta otsikosta huolimatta) sitä, että yksittäiset kampanjat poistuisivat vaikuttajamarkkinoinnin kartalta kokonaan. Mutta niiden rooli muuttuu. Yksittäiset tai lyhytaikaiset kampanjat ovat edelleen järkeviä ja tehokkaita toimenpiteitä kampanjaluonteisesti – esimerkiksi lanseerauksissa, (alennus)kampanjoissa, sesonkilähtöisissä toimenpiteissä tai kun halutaan nopeaa näkyvyyttä tietyssä kanavassa tai vaikkapa kohderyhmässä. Kokonaisuudessaan trendi on oikeastaan alan ammattimaistuminen, eli yksittäisetkin kampanjat pitäisi kirjata markkinointisuunnitelmaan ja budjettitiedostoihin.Otetaanpa ensin faktoja datan muodossa maailmalta. LMG Median tuottaman 2026 Influencer Marketing Industry Report -raportin mukaisesti pitkät kumppanuudet ovat huomattavasti tehokkaampia kuin yksittäiset vaikuttajayhteistyöt. Pidemmissä kumppanuuksissa vaikuttajien sitoutumisaste on jopa 47 % korkeampi, ja sisällöt jättävät jopa 62 % paremman muistijäljen brändistä. Samainen raportti kertoo trendistä, jonka mukaan globaalisti markkinoijat ohjaavat 60–70 % vaikuttajamarkkinoinnin vuosi-investoinnistaan nimenomaan pidempiin kumppanuuksiin.
Omat pienet ajatukseni tähän pähkinään ovat luultavimmin samanlaiset, kuin monella muullakin markkinoijalla. Pitkäaikainen yhteistyö mahdollistaa yhteistyön tarinallistamisen pelkän ”mainostamisen” sijaan, jonka lisäksi laajempi yhteistyö vaatii sisällöntuottajalta perehtymistä brändiin sekä aitoa brand fittia – eli sitä, että vaikuttaja ja brändi ihan oikeasti sopivat yhteen. Ja tämähän on omiaan sopimaan myös artikkelin alussa mainitsemalleni somen kolmannelle aikakaudelle, eikö vain?
Pitkäaikaisia kumppanuuksia puoltava elementti on tietysti myös kustannustehokkuus – laajempaa sisältökokonaisuutta ostettaessa yksittäisen sisällön hinta jää luonnollisesti pienemmäksi (globaalien raporttien mukaan kumppanuudesta ja sisällöntuottajasta riippuen 20–40 %).
Carola Hakola ja laadukkaita vuokra-asuntoja tarjoava Joo Kodit kulkivat koko tarinallisen vuoden 2025 yhteistä matkaa.
@carolahakola Mainos @Joo Kodit Iskä kävi Joo Kodeilla ja kaikki pinnat oli tietty tärkee käydä läpi…😂 Joo Kodeilta löytyy moderneja ja kauniita vuokra-asuntoja eri elämäntilanteisiin! Itelle sopiva kämppä on helppo vuokrata verkkosivujen kautta. Ja mikä parasta: vuokravakuus on pyöreet 0 €! #jookodit #vuokraasunto #sketsi #huumori ♬ alkuperäinen ääni – Carola
Trendi 2: Tarinallisuus ennen kaikkea
Tarinat ovat tehokkain tapa vaikuttaa tunteisiin, ja vaikka asiaa miten pyörittelisi, niin vaikuttajamarkkinointi on pohjimmiltaan sisältömarkkinointia. Harvard Business Reviewn Why Your Brain Loves Good Storytelling -artikkelissakin korostetaan, että ihmiset tekevät päätöksiä tunneperusteisesti ja rationalisoivat niitä vasta jälkikäteen.
Noordin asiantuntijatiimissä olemme huomanneet jo pitkään, että tarinallinen vaikuttajasisältö sitouttaa huomattavasti paremmin sekä parantaa kohderyhmän muistijälkeä brändistä sekä yhteistyöstä. Orgaanisen sisällön lisäksi vaikuttajasisältöä hyödynnetään laajalti maksetun mainonnan tukena, ja molemmat somejätit Meta ja TikTok ovat kertoneet raporteissaan, että natiivi, tarinallinen ja alustalle sopiva sisältö toimii mainonnassa huomattavasti tehokkaammin – kasvattaa katseluaikaa, sitoutumisia ja tuottaa halvempia CTR-lukuja.
Alle linkattuna täydellinen esimerkki tarinallisuudesta sisällössä, aiheena tarinallisuus some-sisällöissä. Suosittelen katsomaan (oon ite katsonut tuon videon ainakin 20 kertaa!). Täydellinen esimerkki siitä, että tarinallisuus ei vaadi pitkää videota tai monimutkaista käsikirjoitusta. Se vaatii tunnetta, aitoa persoonaa ja vaikuttajamarkkinoinnissa selkeää brändin ja vaikuttajan suhdetta.
@rpn Social media is changing… FAST. There is ONE thing to focus on above all that will help you stand out in 2026. …the same thing it’s always been: THE STORY. But perhaps, it’s more important now that it’s ever been. AI can generate infinite content, but it can’t generate why it matters. And that part is always determined by the human element. You want to stand out in the era of the infinite content machine? Learn how to create meaning, not just things. STORY STORY STORY. #storytelling #contentcreator #creator #shortfilm #cinematography ♬ original sound – Roberto Nickson
Trendi 3: Keskity vaikuttajavalinnassa aihe- ja sisältörelevanssiin
Paljon on vaikuttajamarkkinoinnin ympärillä kuultu puhuttavan siitä, että yhteistyön pitäisi olla luonnollinen osa sisältöä, eikä erottua siitä – ei visuaalisesti eikä myöskään sisällöllisesti. Influencer Marketing Hubin tuottaman Benchmark Report -tutkimuksen mukaisesti topical relevance on yksi vahvimmista ennusteista korkealle sitoutumistasolle ja positiivisille ajatuksille markkinoitavasta brändistä. Ja silti tuntuu, että vaikuttajia valitaan koon ja tunnettuuden, eikä niinkään sisältöjen tai aiheiden, mukaisesti.
Some-kanavien kehityskin tukee tätä ajatusta. TikTok esitteli meille kaikille näyttökertapohjaisen algoritmin, jossa käytännössä uusi sisällöntuottaja/tili voi hyvinkin saada satoja tuhansia näyttöjä, samalla kun meritoitunut ja ansioitunut sisällöntuottaja jää vain satoihin. Algoritmit painottavat yhä vahvemmin sisältökontekstia ja katselukäyttäytymistä, joten vaikuttajavalintaakin pitäisi ohjata tähän suuntaan.
Meillä Noordilla vaikuttajan sisällöt kuuluvat olennaisesti valintaprosessiin. Demografisten ja kattavuusarvioihin liittyvien valintakriteerien lisäksi lopullista vaikuttajavalintaa ohjaa sisällön ja brändin/tuotteen sopivuus vaikuttajan orgaaniseen sisältöön sekä vaikuttajan sisältöideat kampanjakonseptiin peilaten. Aihe- ja sisältöperusteisesti pystymme etsimään vaikuttajia esimerkiksi erilaisten sisältökategorioiden, avainsanojen, sisällön visuaalisuuden ja tekoälyn avulla.
Trendi 4: Mittarien tulee kehittyä
Vaikuttajamarkkinoinnin mittareista puhuttaessa kuulee usein puhuttavan näyttökerroista, sitoutumisista (tykkäykset, kommentit, tallennukset, jaot) sekä sitoutumisasteesta tai -prosentista. En todellakaan sano, etteivätkö nämä olisi valideja mittareita (sillä mekin Noordilla niitä päivittäin hyödynnetään!), mutta jotta vaikuttajamarkkinointi todella tulee osaksi laajempaa markkinointi- ja mediastrategiaa, tulee myös mittarien kehittyä.
Aika usein vaikuttajamarkkinointitoimiston edustajana pääsen keskustelemaan, millaisia tuloksia voimme myynnillisesti luvata vaikuttajatoimenpiteistä. Tämä on ymmärrettävä keskustelu, mutta samalla se myös aliarvioi vaikuttajamarkkinointia some- ja sisältömarkkinoinnin toimenpiteenä. Hyvän ja strategisesti toteutetun vaikuttajamarkkinoinnin tulee vaikuttaa useaan ostopolun vaiheeseen, ei vain viimeiseen klikkiin. Vaikuttajamarkkinointi kun on parhaimmillaan brändin rakentamista, tunnettuuden luomista sekä harkinnan ja luottamuksen kasvattamista.
Ja koska olet lukenut jo tänne asti, niin sinua varmasti kiinnostaa, millaisia mittareita sitten esittäisin edellä mainittujen lisäksi. Joten ne tulevat tässä:
- Katseluaika ja katselun keskimääräinen pituus – tällä pystytään näyttökertojen takaa määrittämään, kuinka kiinnostavaa sisältö on ollut ja kuinka pitkän huomion brändi on vaikuttajasisällöllä keskimäärin saanut kiinnitettyä
- Mainonnan muistijälki – tämä mittari toimii luonnollisesti myös muuallakin kuin vaikuttajasisällöissä. Kustannustehokkaimmat tavat mitata muistijälkeä ovat esimerkiksi videosisällön loppuun katsomisen %-aste sekä Metan ja TikTokin molempien tarjoamat Brand Lift Study -työkalut.
- Sisällön toimivuus maksetussa mediassa – vaikka vaikuttajasisältöjä tuotetaan vaikuttajan orgaanista sisältöä ja seuraajakuntaa varten, tulisi niiden toimia myös tehokkaana osana markkinoivan yrityksen digimainontaa. Mikä olisikaan parempi tapa mitata vaikuttajasisältöjen tehokkuutta, kuin vertailla vaikuttajan tuottamaa sisältöä brändimainokseen?
- Vaikutus muihin kanaviin – tuntuu, että tämä jää lähes aina vaikuttajatoimenpiteissä tekemättä. Tunnetko piston sydämessäsi? Oletteko analysoineet, ovatko Google-haut tai suora liikenne verkkosivustolle kasvaneet vaikuttajatoimenpiteiden yhteydessä tai välittömästi niiden jälkeen?
Trendi 5: Vie vaikuttajamarkkinointi ulos somesta
Moderni vaikuttajamarkkinointi on sosiaalisen median vaikuttajamarkkinointia, mutta viimeistään vuonna 2026 vaikuttajamarkkinointi pitäisi myös viedä ulos somesta. Tapahtumat, pop-upit, livenä toteutettavat kokemukset ja brändin järjestämät tilaisuudet sekä kuluttajille että vaikuttajille ovat omiaan sitouttamaan ja luomaan yhteyksiä, joihin some ei parhaimmillaankaan kykene.
Markkinoija – miksi pohtisit tapahtumia osaksi vaikuttajamarkkinointia?
- Sitoutuminen: Fyysiset kokemukset rakentavat muistijälkeä ja positiivista tunnetta brändistä merkittävästi nopeammin kuin pelkkä digitaalinen sisältö. Vaikka et tuottaisikaan livetapahtumaa kuluttajille (vaikuttajien vahvistamana!), voi vaikuttajille suunnattu PR-tapahtumakin vahvistaa, koska kuluttaja yhdistää henkilön ja brändin digitaalisen tapahtumakokemuksen kautta.
- Luottamus ja uskottavuus: Tapahtumat ja livenä toteutettavat aktiviteetit luovat tarinoita ja aitoja tilanteita. Aiemmin mainitussa Edelman Trust Barometer -tutkimuksessa mainitaan, että kuluttajat luottavat henkilöihin ja brändeihin enemmän, kun he näkevät konkreettisen yhteisen sitoutumisen.
- Sisällön monipuolistaminen: Aika no-brainer, eikö?! Tapahtumat mahdollistavat vaikuttajan ja brändin yhteisen sisällöntuotannon, behind-the-scenes-materiaalin tuottamisen sekä tietysti suoraan livenä tuotettavan materiaalin.
Alla esimerkki Noordin tuottamasta tapahtumallisesta sisällöstä, eli Joo Kotien 5.5. juhlittavasta Joo-päivästä. Toinen loistava esimerkki, jonka haluan nostaa on Valion ja Emili Kumpuniemen tuottama yhteinen Arkiruokakerho.
@jookodit Joo-päivä voi olla joka päivä! ✨ Mille asiolle sinä haluaisit sanoa joo? #joo #jookodit ♬ alkuperäinen ääni – Joo Kodit
Trendi 6: Luota kanavakohtaiseen sisältöön
Paljon olen kuullut puhuttavan natiivista ja kanavakohtaisesta sisällöstä, kun taas toisessa lauseessa puhutaan, että jalkautetaan sisällöt ”kaikkiin vaikuttajan kanaviin”. Sinällään kummassakaan strategiassa ei ole varsinaisesti mitään väärää, ja joskus jokaiseen kanavaan niin sanotusti sokeana sisällön jalkauttaminen on järkevää. Samaan aikaan vaikuttajien hinta perustuu sisällöntuotannon lisäksi sisällön jalkautukseen, jolloin kanavavalinnassa tulisi todellakin olla tarkkana.
Ehkä se tärkein pointti, jonka haluan tässä tuoda esiin, onkin, että jo vaikuttajatoimenpiteiden suunnittelun alkuvaiheessa pohdi, mihin kanavaan/kanaviin sisältöä tullaan jalkauttamaan ja miksi. Koska myös maksetusta mainonnasta on puhuttu paljon, niin vaikuttajasisältöjä pohtiessa kannattaa myös jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon, missä kanavissa maksettua mainontaa tullaan tekemään. Voidaanko samaa sisältöä hyödyntää joka kanavassa, vai pitäisikö jotain kanavaa varten luoda oma, spesifi sisältönsä?
Trendi 7: Creator-Led-brändit luovat ilmiöitä
Minusta tuntuu, että Creator-Led brändeistä alettiin puhua kunnolla Prime-nesteytysjuomien hypen yhteydessä (se oli muuten hullua aikaa, kun yksi pullo maksoi lähes 10 euroa 🤠). Kuitenkin Creator-Led-bränditekeminen on loistava esimerkki ja jatko tämän artikkelin trendiin 5, eli siihen, miten vaikuttajamarkkinoinnin tulisi olla paljon muutakin kuin pelkkää some-sisältöä.
Creator-Led-brändi ei tarkoita ainoastaan sellaista tilannetta, kun vaikuttaja on perustanut oman brändinsä. Se voi (ja useimmissa tapauksissa) on vaikuttajan kanssa yhdessä luotu kokoelma/mallisto/tuotesarja, jonka suunnittelussa, konseptissa, designissa tai sisällöissä vaikuttaja on ollut keskeisesti mukana. Tällainen sisältömarkkinointi ylittää vaikuttajamarkkinoinnin rajat, ja luo ilmiöitä. Parhaimmillaan kuluttaja sitoutuu sekä tuotteeseen, että henkilöön tuotteen takana.
Muutama esimerkki maailmalta Creator-Led-brändiyhteistöistä:
- Prime-nesteytysjuomat ovat Logan Paulin ja KSI:n yhteinen keksintö, joka nousi ennennäkemättömään suosioon lanseerauksensa jälkeen
- Suosittu lifestyle- ja kauneusvaikuttaja Kylie Jenner lanseerasi oman, Kylie Cosmetics -nimisen, kosmetiikkabrändinsä, josta tuli heti maailmanlaajuinen ilmiö
- Camila Coelho Collection -vaatemallistoa ei voi jättää pois esimerkeistä, kun näistä puhutaan! Revolve-verkkokaupan kanssa yhteistyössä tuotettu vaatemallisto yhdistää Camila Coelhon tyylin yhdessä Revolven kanssa suunniteltuun mallistoon.
Ja vielä muutama esimerkki meiltä Suomesta:
- Fitness- ja kuntosalivaikuttaja Jooel Vatasen luoma PTV-brändi (PTV Gym & PTV Labs) – pelkästään PTV Gymillä on jo 12 toimipistettä ympäri Suomea!
- NHL-jääkiekkoilija Ville Leinon luoma Billebeino-vaatebrändi, joka on tehnyt brändiyhteistyötä vuosien saatossa monien tunnettujen brändien ja henkilöiden kanssa
- Gilla FC eli Suomen seuratuin urheiluseura on myös esimerkki, jota ei voi sivuuttaa! Suomalaisten some-vaikuttajien perustama urheiluseura on herätellyt suomalaista urheiluskeneä sosiaalisen median ja vaikuttajamarkkinoinnin tärkeydestä tultuaan kuvioihin (ja noustuaan jalkapallon 6. divarista jo 3. divariin).
Trendi 8: Yllätykselliset ja ilmiöittävät kampanjat (Firework Campaigns)
Tässä kohtaa trendiartikkelia on sopiva hetki kääntyä itseään ja trendiä numero 1 (Yksittäisten kampanjoiden tarinan loppu) vastaan. No ei vaan, mainitsinhan jo sielläkin, että yksittäiset vaikuttajamarkkinointikampanjat eivät ehdottomasti jää pois – niiden muoto vaan muuttuu.
Firework Campaign on englanninkielinen termi, josta ollaan loppuvuoden 2025 aikana puhuttu paljon myös vaikuttajamarkkinointiin liittyen. Tällaisella kampanjalla tarkoitetaan pysäyttäviä, yllättäviä hetkiä, jotka useimmassa tapauksissa ovat suhteellisen lyhytaikaisia. Tällaisen kampanjan tarkoituksena on luoda hetkellistä keskustelua, korkea näkyvyyspiikki ja tuottaa ansaittua medianäkyvyyttä vaikuttaja- ja muiden markkinointitoimenpiteiden ulkopuolella. Firework-kamppiksen tavoitteena voi olla myös saada ihmiset puhumaan kampanjasta, jakamaan sisältöä spontaanisti tai osallistumaan itse kokemukseen.
Loistava esimerkki tästä on ruotsalaisen Kronans Apotekin ja kolmen lifestyle-vaikuttajan yhteistyössä suunnittelema ja toteuttama markkinointikampanja, jossa luotiin muotikokoelma, joka hakee inspiraatiotaan siitepölykaudesta. Kyllä – jo tällaisenaan yllätyksellinen toteutus. Yllättävä idea rikkoi normaalia tapaa markkinoida siitepölykaudesta sekä sai aikaan ostoryntäyksen tähän eksklusiiviseen mallistoon. Alla linkki vaikuttaja Lisa Borgin kampanjasisältöön.
@lisaborg reklam Kronans Apotek SS24 🤧 Tillsammans med @Kronans Apotek frontar vi vårens största, återkommande modetrend – POLLEN! I en kollektion designad av Julia Weström & Maria Gavelin. Så duktiga!! Vi går in i pollen-tider älsklingar och Kronans Apotek har allt för livet #kronansSS24 ♬ originalljud – Lisa Borg
Tästä tuli kyllä EEPOS, kiitos että jaksoit lukea tänne asti! Toivottavasti tästä artikkelista oli hyötyä ja inspiraatiota 2026 vaikuttajamarkkinoinnin suunnitteluihin. Jos tuntuu, että kaipaat siihen jeesiä, niin varaa minulta 15 min sparrihetki tai soita/laita WhatsAppia numeroon 040 860 4330.
Nähään ens vuonna,
Mikko Noordilta O
Tässä artikkelissa hyödynnetyt lähteet
- LMG Media: 2026 Influencer Marketing Industry Report
- InfluenceFlow: Influencer Partnerships and Campaigns: The Complete Guide 2026
- Harvard Business Review: Why Your Brain Loves Good Storytelling
- TikTok: Resonance: A Key Factor For Ad Effectiveness
- Influencer Marketing Hub: Benchmark Report 2025
- 2025 Edelman Trust Barometer
- WARC: Measuring The Impact Of Creator Content
- InfluenceFlow: Content Performance Analytics: A Complete Guide To Measuring What Matters in 2026
- CureMedia: 5 Trends Driving Influencer Marketing In 2025
